Kaukonäköisyys eli hyperopia
Kaukonäköisyys eli hyperopia
Kaukonäköisyys eli hyperopia

Kaukonäköinen ihminen näkee heikosti lähelle

Kaukonäköisyys, kaukotaittoisuus, hyperopia tai pitkänäköisyys on yleinen silmien taittovirhe, joka korjataan pluslinsseillä. Siksi se tunnetaan myös nimellä plusnäkö. 

Hyperopiassa ihmisella on yleensä terävä kaukonäkö mutta heikko lähinäkö. Jos kaukonäköisyys on voimakasta, silmän kyky tarkentaa eri etäisyyksille voi olla heikentynyt niin paljon, että katseen tarkentaminen on haastavaa myös kauas.

Noin 45 vuotiaasta eteenpäin heikko lähinäkö voi johtua kaukonäköisyyden eli hyperopian lisäksi ikänäöstä eli presbyopiasta. Silmän linssi eli mykiö jäykistyy iän myötä ja menettää kykynsä tarkentaa lähelle.


Kaukonäköisyyden oireet

Kaukonäköisyyden oireet korostuvat lähityöskentelyssä, esimerkiksi lukiessa tai kirjoittaessa. Saatat esimerkiksi lukea kirjaa silmiä siristellen ja otsa kurtussa. Päätä voi särkeä läksyjen teon tai pidempiaikaisen tietokoneen tai kännykän ruudun tuijottelun jälkeen tai iltaisin, ja silmät kutisevat helposti kuivumisesta ja väsymyksestä.


Mistä kaukonäköisyys johtuu?

Kaukonäköisyys johtuu yleensä silmän rakenteesta. Silmä voi olla muodoltaan liian lyhyt ja litteä tai sarveiskalvo tai linssi taittavat valoa liian heikosti. Näkö on epätarkka, sillä valonsäteet taittuvat verkkokalvon taakse eivätkä tarkan näkemisen pisteeseen verkkokalvolle. Voimakas kaukotaitteisuus eli hyperopia on usein perinnöllistä. 

Pienet lapset ovat luontaisesti kaukonäköisiä, koska silmän pituuskasvu on vielä kesken. Lievällä kaukonäköisyydellä on taipumus korjaantua lapsen kasvaessa, mutta voimakas hyperopia jää tavallisesti pysyväksi.

Kaukonäköisyys yleistyy huomattavasti, kun silmän mukautumiskyky heikkenee 40 ikävuodesta eteenpäin.


Piilevä hyperopia voi olla oireeton

Erityisesti nuoret saattavat nähdä tarkasti lähelle plusnäöstä huolimatta. Piilevässä hyperopiassa silmälihakset kompensoivat heikentynyttä lähinäköä tekemällä tavallista enemmän työtä. 

Piilevä hyperopia ei selviä näöntutkimuksessa, sillä näkö on normaali. Optikko voi kuitenkin epäillä sitä vaihtelevan näöntarkkuuden ja silmien rasitusoireiden perusteella. Piilevä hyperopia paljastuu tutkimuksessa, jossa silmälihakset rentoutetaan tilapäisesti silmätippojen avulla.


Lapsen kaukotaittoisuus voi altistaa karsastukselle

Pienillä lapsilla kaukotaitteisuus voi lisätä karsastuksen riskiä. Kun lapsen silmien täytyy ponnistella tarkentaakseen lähelle, silmät saattavat kääntyä nenää kohti. Jos perheessä on voimakasta kaukonäköisyyttä, lapsen näön kehitystä tulisi seurata erityisen tarkkaan. Niin lapsen taittovirhe kuin karsastus tulisi hoitaa mahdollisimman varhain, jotta lapselle saadaan turvattua mahdollisimman hyvä näkö aikuisena.


Kaukotaitteisuus ja silmälihasten kramppi eli akkommodaatiospasmi

Kaukotaitteiset silmät joutuvat työskentelemään tavallista kovemmin tarkentaessaan lähelle. Jos silmälihakset ylikuormittuvat jatkuvasta tarkentamisesta, esimerkiksi pitkäaikaisen näyttöpäätetyöskentelyn tai lukemisen vuoksi, ne voivat krampata eli jäädä jumiin. Tätä kutsutaan akkommodaatiospasmiksi. 

Kun silmälihakset eivät pysty rentoutumaan, sekä lähinäkö että kaukonäkö sumenevat. Lievä akkommodaatiospasmi saadaan korjattua optikolla jopa tavallisen näöntarkastuksen yhteydessä, mutta vaikeammissa tapauksissa sitä hoidetaan silmätipoilla joko optikon tai silmälääkärin vastaanotolla. 

Jatkohoitona varmistetaan sopiva näönkorjaus, ettei akkommodaatiospasmi uusiudu. Jos epäilet akkommodaatiospasmia, varaa aika optikolle tai silmälääkärille.


Kaukonäköisyyden hoito

Kaukonäköisyys todetaan silmälääkärin vastaanotolla tai optikon näöntarkastuksessa. Se korjataan pluslaseilla tai -piilolinsseillä, joiden vahvuudet riippuvat taittovirheen voimakkuudesta. Näkö muuttuu usein vuosien kuluessa, joten pluslinssien vahvuudet voivat kaivata ajoittain päivitystä. Tilanne kannattaa tarkistaa säännöllisesti optikon näöntutkimuksella.

Silmäleikkaus korjaa kaukonäköisyyden pysyvästi. Alle 45-vuotiaiden taittovirheitä korjataan yleensä laserleikkauksella, mutta voimakkaan kaukotaittoisuuden korjaukseen voidaan tarvita ICL-leikkaus eli silmän sisäinen piilolinssi. Noin 45 vuotiaasta eteenpäin voit päästä jopa kokonaan eroon silmälaseista tai piilolinsseistä ikänäön korjaavalla linssileikkauksella.

Lue lisää taittovirheleikkauksista >>



Milloin kävit viimeksi optikolla?

Tervetuloa myymäläämme, niin tarkistetaan näkösi. Jos tarvitset näönkorjausta, löydät meiltä tyyliisi sopivat kehykset sekä laajan valikoiman linssiratkaisuja juuri sinun silmiesi tarpeisiin.  

Varaa aika optikon näöntutkimukseen
VARAA AIKA
Tietoa silmistä
Ajankohtaiset artikkelit
Piilokarsastus eli foria
Piilokarsastus ei näy ulospäin kuten ilmikarsastus. Piilokarsastus saattaa aiheuttaa monenlaisia häiritseviä oireita kaksoiskuvista päänsärkyyn
Ikänäkö
Ikänäkö
Ikänäkö tarkoittaa 40–45 ikävuoden jälkeen alkavaa luonnollista lähinäön heikentymistä. Kyseessä ei ole näön häiriö, vaan normaali ikääntymiseen liittyvä näön muutos. Ikänäkö johtuu mykiön ja sitä ympäröivän kapselipussin asteittaisesta jäykistymisestä.
Likinäköisyys eli myopia
Likinäköisyys eli myopia
Likinäköinen ihminen näkee hyvin lähelle, mutta heikommin kauas. Syynä on valonsäteiden taittuminen silmän verkkokalvon sijaan sen eteen, jolloin kuva muodostuu epäselvänä.
Asiakastyytyväisyytemme on huippuluokkaa
Asiakastyytyväisyy- temme on huippuluokkaa
Silmäaseman asiakkaat ovat halukkaita suosittelemaan Silmäasemaa myös tuttavilleen, mikä käy ilmi jatkuvassa NPS-mittauksessa.
Katso kaikki artikkelit