Kirjaudu sisään
Näet hyvin silloin, kun valonsäteet kohdistuvat tarkasti silmäsi verkkokalvolle. Jos valo sen sijaan kohdistuu kokonaan tai osittain väärään paikkaan, näkö jää sumeaksi. Tällöin puhutaan taittovirheestä. Taittovirheitä ovat likinäköisyys, kaukonäköisyys, ikänäkö sekä hajataitto.
Taittovirheen aiheuttama huono näkö voidaan useimmiten korjata silmälaseilla, piilolinsseillä tai silmäleikkauksella. Lapsella taittovirhe on tärkeää huomata mahdollisimman aikaisin, sillä lapsen näön kehitykseen voidaan vaikuttaa aina 8–10 ikävuoteen asti.
Silmän etuosassa on kirkas sarveiskalvo, jonka läpi valo pääsee silmän sisälle. Sarveiskalvo taittaa valoa ja ohjaa sen pupillin eli mustuaisen kautta silmän linssille. Silmän linssi eli mykiö taittaa valoa vielä toisen kerran.
Tarkka näköhavainto syntyy, kun valo kohdistuu linssin läpi silmän takaosassa sijaitsevalle verkkokalvolle, erityisesti tarkan näön eli makulan alueelle sen keskellä. Verkkokalvon valoherkät solut muuttavat valonsäteet sähköimpulsseiksi. Näköhermo välittää tiedot eteenpäin aivoihin, jotka tulkitsevat ne ja muodostavat niistä tarkan kuvan.
Taittovirheet saavat valon kohdistumaan verkkokalvon sijaan sen eteen tai taakse tai kahteen eri kohtaan. Aivojen muodostama kuva jää siten epätarkaksi.
Optikko löytää taittovirheet näöntutkimuksessa, jossa tutkitaan kauko- ja lähinäkö sekä kartoitetaan hajataiton ja piilokarsastuksen merkkejä. Näöntutkimuksen päätteeksi optikko kirjoittaa tarvittaessa reseptin silmälaseja tai piilolinssejä varten. Silmälasien ja piilolinssien voimakkuudet saavat valon taittumaan niin, että näkö tarkentuu.
Varaa aika optikon näöntutkimukseen >>
Silmälasien tai piilolinssien vaihtoehtona on taittovirheen korjaus silmäleikkauksella. Taittovirheleikkauksista laserleikkaus sopii alle 45-vuotiaiden lähi- tai kaukonäön sekä hajataiton korjaamiseen. Linssileikkaus korjaa myös ikänäön eli iän myötä heikentyneen lähinäön.
Likinäköisyys tunnetaan myös nimillä myopia, likitaitteisuus ja miinusnäkö. Jos olet likinäköinen, näet hyvin lähelle mutta sumeasti kauas. Likinäköinen silmä on muodoltaan pitkä ja soikea. Valo kohdistuu silmän verkkokalvon eteen.
Likinäköisyys on taittovirheistä yleisin, ja siitä kärsii noin 30 prosenttia suomalaisista. Se voidaan korjata silmälaseilla, piilolinsseillä tai leikkauksella. Likinäköisyyden korjaamiseen tarkoitetut koverat miinuslinssit siirtävät valon kohdentumista kauemmas ja saavat sen osumaan verkkokalvolle.
Lasten likinäköisyys on yleistynyt voimakkaasti ruutuajan lisääntymisen myötä. Lapsille on saatavilla myopian hoitoon tarkoitettuja erikoislinssejä, jotka hidastavat likinäköisyyden kehitystä tai voivat jopa pysäyttää sen.
Lue lisää likinäköisyydestä
Kaukonäköisyyttä kutsutaan usein hyperopiaksi, kaukotaitteisuudeksi, pitkänäköisyydeksi tai plusnäöksi. Kaukonäköisyydestä kärsivä ihminen näkee terävästi kauas, mutta lähinäkö on heikentynyt. Silmä on lyhyt ja litteä, joten valo kohdistuu silmän verkkokalvon taakse.
Erityisesti nuorilla näkö voi kuitenkin hyperopiasta huolimatta olla tarkka. Kaukonäköisyyden ainoa oire voi tällöin olla silmien väsyminen ja päänsärky lähityöskentelyssä.
Noin neljä prosenttia suomalaisista on kaukonäköisiä. Pienillä lapsilla kaukonäköisyys on yleisempää, mutta taittovirhe häviää tavallisesti iän myötä silmän pituuden kasvaessa.
Kaukonäköisyys korjataan silmälaseilla, piilolinsseillä tai silmäleikkauksella.
Kaukonäköisyyden korjaamiseen tarkoitetut pluslinssit kokoavat valonsäteitä. Niiden avulla valo saadaan kohdistumaan edemmäs silmässä.
Lue lisää kaukonäköisyydestä
Hajataitto johtuu siitä, että silmä muistuttaa muodoltaan enemmän amerikkalaista jalkapalloa kuin golfpalloa. Silmän sarveiskalvo ei siis ole symmetrinen, vaan se kaartuu eri tavalla pituus- ja leveyssuunnassa. Siksi valo kohdistuu kahteen eri pisteeseen verkkokalvolla, ja ihminen näkee sumeasti kaikille etäisyyksille.
Hajataitto on melko yleistä sekä lapsilla että aikuisilla. Sitä voi olla myös yhdessä liki- tai kaukonäköisyyden kanssa.
Jos sinulla on hajataittoa, se voidaan korjata silmälaseilla, toorisilla piilolinsseillä tai laser- tai linssileikkauksella. Hajataiton korjaaviin silmälaseihin ja piilolinsseihin lisätään silmän muodon mukaan laskettu sylinterikorjaus. Sylinterikorjaus saa valon taittumaan yhteen pisteeseen.
Lue lisää hajataitosta
Ikänäkö tarkoittaa lähinäön heikkenemistä iän myötä. Nuorempana ihminen pystyy silmälihastensa avulla tarkentamaan katseen lähelle ja kauas. Silmälihakset mukauttavat linssin muotoa koverammaksi tai kuperammaksi katseluetäisyyden mukaan. Näin valo kohdistuu verkkokalvolle kaikilta etäisyyksiltä.
40–45 ikävuodesta eteenpäin linssi menettää vähitellen joustavuutensa eikä pysty enää mukautumaan lähelle katsomiseen. Lähinäkö on sumea, koska valo ei taitu riittävästi vaan kohdistuu verkkokalvon taakse.
Ikänäön korjaamiseen määrätään lukulasit eli pluslasit, moniteholasit tai monitehopiilolinssit. Ikänäöstä voi päästä eroon myös linssileikkauksella, joka korjaa tai ennaltaehkäisee samalla kaihin.
Lue lisää ikänäöstä
Piilokarsastus ei ole taittovirhe vaan yleinen silmien asentovirhe, jossa silmät pyrkivät katsomaan eri suuntiin. Silmälihakset korjaavat asennon, joten piilokarsastus ei näy ulospäin.
Piilokarsastus on usein oireeton ja löytyy sattumalta näöntutkimuksen yhteydessä. Mahdollisia häiritseviä oireita, kuten kaksoiskuvia ja päänsärkyä, voidaan helpottaa prismahiotuilla silmälaseilla. Prismalinssit auttavat kohdistamaan katseen samaan pisteeseen. Myös ortoptisista harjoitteista eli silmäjumpasta on usein apua.
Lue lisää piilokarsastuksesta
Tervetuloa myymäläämme optikon näöntutkimukseen. Saat juuri sinun silmillesi ja elämäntyyliisi sopivan näönkorjausratkaisun.
Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemustasi verkkosivuillamme sekä mainonta- ja tilastointitarkoituksiin. Voit koska tahansa muuttaa evästeasetuksiasi. Lue lisää evästeistä täältä .