Piilokarsastus
Piilokarsastus
Piilokarsastus

Piilokarsastus ei näy ulospäin

Piilokarsastus on silmien asentovirhe, jossa silmät pyrkivät katsomaan eri suuntiin. Se ei näy ulospäin, sillä toisin kuin näkyvässä karsastuksessa eli ilmikarsastuksessa, piilokarsastuksessa omat silmälihakset pystyvät korjaamaan asennon. 

Piilokarsastus saattaa aiheuttaa monenlaisia häiritseviä oireita kaksoiskuvista päänsärkyyn. Joskus piilokarsastus voi olla oireeton ja löytyä sattumalta optikon näöntutkimuksessa. Jos piilokarsastus oireilee voimakkaasti, silmät kannattaa tutkituttaa silmälääkärin vastaanotolla

Lapsen piilokarsastus on erityisen tärkeää huomata ja hoitaa mahdollisimman aikaisin, sillä näkö kehittyy aina 10-12-vuotiaaksi asti. Lasten karsastuksen hoidossa on saavutettu erityisen hyviä tuloksia.


Mistä piilokarsastus johtuu?

Piilokarsastus johtuu usein silmälihasten epätasapainosta. Silmämunassa on kiinni kuusi lihasta, joiden tehtävä on kääntää silmää haluttuun katselusuuntaan. Näiden lihasten epätasapaino estää silmiä toimimasta parina, mikä voi aiheuttaa piilokarsastusta. 

Toinen yleinen piilokarsastuksen syy on silmien taittovirhe. Piilokarsastus voi myös olla merkki alkavasta silmäsairaudesta tai sen taustalla voi olla pitkään jatkunutta stressiä, ylikuormitusta tai univajetta.


Mitkä ovat piilokarsastuksen oireet?

Piilokarsastuksen oireet korostuvat väsyneenä ja iltaisin, sillä silmät joutuvat työskentelemään jatkuvasti kohdistaakseen katseen samaan pisteeseen. Piilokarsastus voi muuttua tilapäisesti näkyväksi karsastukseksi, kun silmälihakset eivät enää jaksa korjata silmien asentoa. 

Oireita esiintyy useimmin tilanteissa, joissa silmät joutuvat ponnistelemaan. Piilokarsastuksen tyypillisiin oireisiin kuuluvat esimerkiksi huimaus, kaksois- tai varjokuvat, päänsärky, keskittymisvaikeudet, näön sumentuminen ja rivien hyppely lukiessa. Etäisyyksien hahmottaminen ja katseen tarkentaminen liikkuvaan kohteeseen saattaa tuntua vaikealta.


Piilokarsastuksen oireet hallintaan Silmäasemalla

Jos sinulla on piilokarsastuksen oireita tai sinulla on jo todettu piilokarsastus, olemme mielellämme avuksi. Näöntarkastuksessa silmistä tutkitaan aina mahdollinen piilokarsastus, ja ennen hoidon aloittamista silmälihasten voima ja karsastuksen määrä selvitetään tarkkaan.

Näin piilokarsastusta hoidetaan Silmäasemalla optikolla ja silmälääkärillä: 

Optikko määrää sinulle tarvittaessa prismalasit, joiden avulla näet tarkasti väsyttämättä silmälihaksia. Prismalaseja karsastukseen määritetään kaikissa Silmäaseman myymälöissä.

Piilokarsastuksen oireisiin on usein apua myös ortoptisesta hoidosta eli silmäjumpasta, joka vahvistaa silmän lihaksia ja parantaa lihasten tasapainoa. Optikko antaa ohjeet päivittäiseen silmäjumppaan, joka vie vain minuutteja mutta voi helpottaa oireita merkittävästi. Säännölliseen silmäjumppaan on tärkeää sitoutua, sillä satunnaisesti tehtynä siitä ei ole samanlaista hyötyä.

Silmälääkäri tutkii silmäsi ennen piilokarsastuksen hoidon aloitusta, mikäli sinulla on voimakkaita oireita kuten kaksoiskuvia. 

Karsastusten erityisasiantuntijamme ovat ortoptisti Mikaela Höglund ja silmälääkäri Päivi Toivonen. Voit varata ajan heille puhelimitse asiakaspalvelustamme: 010 190 200 (mpm/pvm).

Varaa aika näöntutkimukseen
OPTIKOLLE
tai
SILMÄLÄÄKÄRILLE
Tietoa silmistä
Ajankohtaiset artikkelit
Lapsen likinäköisyys: mitä tehdä, jos lapsi ei näe kauas
Jos lapsi näkee huonosti kauas, likinäköisyyden hoito on hyvä aloittaa mahdollisimman aikaisin. Kysyimme Silmäaseman johtavalta optikolta Petri Eskolalta, miten lapsen silmistä kannattaa huolehtia ja mitä voidaan tehdä, jos lapsen kaukonäkö on heikentynyt.
Kaukonäköisyys eli hyperopia
Kaukonäköisyys eli hyperopia
Kaukonäkö eli kaukotaittoisuus on silmän taittovirhe jota kutsutaan myös plusnäöksi. Kaukonäköisen lähinäkö on yleensä heikko.
Hajataitto eli astigmatismi
Hajataitto eli astigmatismi
Hajataitossa silmän sarveiskalvo ei ole symmetrinen pallopinta vaan jyrkempi yhdessä ja loivempi toisessa suunnassa. Tämän vuoksi valo taittuu silmän verkkokalvolle pituus- ja pystysuunnassa eri pisteisiin, jolloin kuva muodostuu epäselvänä.
Ikänäkö
Ikänäkö
Ikänäkö tarkoittaa 40–45 ikävuoden jälkeen alkavaa luonnollista lähinäön heikentymistä. Kyseessä ei ole näön häiriö, vaan normaali ikääntymiseen liittyvä näön muutos. Ikänäkö johtuu mykiön ja sitä ympäröivän kapselipussin asteittaisesta jäykistymisestä.
Katso kaikki artikkelit