Kirjaudu sisään
Näöstä huolehtiminen on vaivatonta, mutta sen muistaa usein vasta silloin, jos silmien terveys alkaa reistailla. Lue alta parhaat keinot silmiesi hoitamiseen ja silmätautien ennaltaehkäisyyn.
Silmien hyvinvointi rakentuu tasapainoisista elintavoista.
Säihkysilmien ruokavalio sisältää muun muassa A-vitamiinirikkaita hedelmiä ja kasviksia, kananmunia, pähkinöitä, rasvaista kalaa ja täysjyväviljoja. Riittävä uni antaa silmien levätä, ja nestetasapainosta huolehtiminen voi vähentää niiden kuivumista.
Aktiivisilla liikkujilla on pienempi riski sairastua silmänpohjan ikärappeumaan, ja liikunta auttaa silmien kannalta tärkeässä painonhallinnassa. Ylipaino muun muassa nopeuttaa kaihin etenemistä ja kasvattaa riskiä sairastua silmänpohjan ikärappeumaan. Ylipaino on lisäksi yhteydessä esimerkiksi diabetekseen ja sitä kautta diabeettiseen retinopatiaan.
Silmien hyvinvointi ja tupakointi eivät kuulu yhteen, sillä sauhutteleminen on vahingollista silmien verisuonille ja lisää sekin silmänpohjan ikärappeuman ja kaihin riskiä.
Koske silmiin ainoastaan puhtailla käsillä, jotta niihin ei pääse tulehduksia aiheuttavia bakteereja. Hygienia on erityisen tärkeää piilolinssien käyttäjälle, sillä bakteerit voivat päätyä likaisista sormista silmän ja linssin väliin muhimaan. Piilolinssien kanssa tulee muistaa tietyt varotoimet myös uimassa ja saunassa.
Silmien varjeleminen auringolta suojaa niitä harmaakaihilta, melanoomalta, silmänpohjan ikärappeumalta ja silmänympärysihon palamiselta. Todella kirkkaat olosuhteet, joissa suojaamattomiin silmiin heijastuu paljon auringonvaloa, voivat aiheuttaa hetkittäistä lumisokeutta. Lumisokeus voi olla seurausta myös kirkkaasta hitsausliekistä, ja silmät voivat vaurioitua esimerkiksi remonttipuuhissa lentävistä roskista ja roiskeista. Suojalasit ovat ensisijaisen tärkeät riskiolosuhteissa.
Silmät väsyvät helposti joutuessaan tarkentamaan lähellä oleviin kohteisiin, kuten puhelimen, tabletin ja tietokoneen ruudulle. Lähelle keskittyneiden silmien lihakset ovat jännittyneet ja voivat pahimmillaan jäykistyä. Tällöin kauas tarkentaminen vaikeutuu. Pitkittynyt lähinäkötyöskentely aiheuttaa silmä- ja päänsärkyä- sekä niska-hartiaseudun kipuja. Älylaitteiden sininen valo voi lisäksi kuivattaa silmiä ja vaikeuttaa nukahtamista.
Silmien hyvinvointi ei kärsi, kun katseen nostaa välillä pois ruudusta ja tekee silmäjumppaa. 20-20-20-sääntö on näppärä: siirrä katse pois ruudusta 20 minuutin välein, keskity katsomaan 20 metrin päässä olevaa kohdetta 20 sekunnin ajan ja räpyttele silmiä 20 kertaa.
Verkkokalvon ja sarveiskalvon rappeumat ovat esimerkkejä perinnöllisistä silmäsairauksista. Suvussa kulkevat yleissairaudet, kuten diabetes, vaikuttavat myös silmien terveyteen. Kun tiedät perheesi sairaushistorian, osaat varautua mahdollisiin riskitekijöihin ajoissa ja tarkistuttaa näkösi tarvittavin väliajoin.
Muutokset silmiesi terveydessä selviävät näöntarkastuksessa usein ennen kuin itse huomaat niitä. Näöntarkastusta suositellaan joka toinen vuosi silmälasien käyttäjille, vuosittain piilolinssien käyttäjille ja vähintään kerran kahdessa vuodessa 18–60-vuotiaille. Tarkastuksessa olisi hyvä käydä viimeistään 40–45-vuotiaana, kun lähinäkö alkaa heikentyä ikääntymisen seurauksena.