Kirjaudu sisään
Lasiais- ja verkkokalvoleikkaukset olivat pitkään harvinaista ja riskialtista silmäkirurgiaa. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana niissä on kuitenkin tapahtunut huomattavaa kehitystä. “Valtaosassa leikkauksia päästään tänä päivänä hyvään lopputulokseen”, kertoo silmätautien erikoislääkäri Mika Kotimäki Silmäasemalta.
Silmätautien erikoislääkäri ja silmäkirurgi Mika Kotimäki tekee kaihi- ja linssileikkausten lisäksi lasiais- ja verkkokalvokirurgisia toimenpiteitä, jotka vaativat kirurgilta erityistä tarkkuutta. Silmäaseman Helsingin silmäsairaalassa niistä vastaa Kotimäen lisäksi silmätautien erikoislääkäri ja silmäkirurgi Juha Rajaste.
Verkkokalvokirurgiassa käsitellään silmän takaosan herkkää lasiais- ja hermokudosta. Sen tavoitteena on palauttaa tai parantaa näköä korjaamalla erilaisia ongelmia ja vaurioita silmän valoa aistivalla verkkokalvolla, joka on näkökyvyn kannalta elintärkeä. Verkkokalvolta näköhavainnot siirtyvät eteenpäin aivoihin näköhermon kautta.
“Kaihi-, linssi- ja laserleikkauksissa pyrimme poistamaan asiakkaalta sairauden tai saamaan näön mahdollisimman tarkaksi. Niitä voidaan kutsua parantaviksi leikkauksiksi, kun taas lasiais- ja verkkokalvokirurgiassa on kyse korjaavista leikkauksista. Vaikka näköä ei saataisi aivan entiselleen, sitä voidaan yleensä parantaa”, Kotimäki avaa.
Kotimäki painottaa, että kuten kaikkien leikkausten kohdalla, myös verkkokalvokirurgiassa on tärkeää käydä tarkkaan läpi sekä toimenpiteen riskit että realistiset odotukset lopputuloksesta. Päätökset tehdään aina vaihtoehdot punniten ja yhdessä asiakkaan kanssa.
“Nykyisin verkkokalvokirurgiassa päästään varsin hyviin lopputuloksiin. On usein parempi leikata kuin jättää leikkaamatta, etenkin kun toimenpide päästään tekemään riittävän ajoissa”, Kotimäki toteaa.
Yleisimmät syyt lasiais- ja verkkokalvokirurgisille leikkauksille ovat näköä uhkaavan verkkokalvon irtauman hoito, ryppykalvo tai makulareikä.
Harvinainen verkkokalvon irtauma leikataan kiireellisenä päivystyksellisesti. Se saa yleisimmin alkunsa, kun verkkokalvoon kiinnittynyt, silmämunan täyttävä hyytelömäinen lasiainen irtoaa aiheuttaen laajenevan repeämän. Lasiaisen irtauma tulee iän myötä kaikille mutta verkkokalvon irtauma vain yhdelle kymmenestätuhannesta.
“Jos repeämät huomataan ajoissa, ne voidaan ikään kuin hitsata kiinni laserilla. Verkkokalvon irtaumaan viittaavia oireita kannattaa siis seurata. Esimerkiksi jos näöntarkkuus laskee äkillisesti, näkökenttään ilmestyy tumma varjo tai silmissä salamoi, silmälääkäriin on hakeuduttava välittömästi”, Kotimäki kertoo.
Ryppykalvo, jossa verkkokalvon pintaan kasvaa ylimääräistä arpikalvoa, etenee yleensä hitaasti. Arpikalvo aiheuttaa makulan eli verkkokalvon keskellä sijaitsevan tarkan näkemisen alueelle rypistymää ja poimuisuutta, joka voi ilmetä lähinäön heikentymisenä ja viivojen vääristymisenä. Sitä voidaan seurata rauhassa ja leikata, jos näkö heikkenee olennaisesti tai asiakkaalle kehittyy muuta häiritsevää oiretta. Makulareikä eli reikä tarkan näkemisen alueella sen sijaan tulisi Kotimäen mukaan korjata mahdollisimman pian.
Lisäksi lasiais- ja verkkokalvokirurgialla voidaan korjata diabetekseen tai silmävammoihin liittyviä silmäongelmia, linssi- tai kaihileikkauksen jälkeisiä tekomykiöiden siirtymiä sekä muita näköön vaikuttavia lasiaisen samentumia.
Silmän takaosan toimenpiteet tehdään nykyään pääosin päiväkirurgisina, mikä sekin kertoo vähentyneistä riskeistä. Leikkausten kesto on noin puolesta tunnista puoleentoista tuntiin. Kotimäki muistuttaa, että vaikka asiakas pääsee kotiin samana päivänä, on toipuminen hitaampaa kuin esimerkiksi kaihi-, linssi- tai laserleikkauksen jälkeen.
“Leikkauksen lopputulosta voidaan arvioida kuukauden tai jopa vasta puolen vuoden kuluttua. Kotihoito-ohjeet ovat vastaavanlaiset kuin kaihileikkauksessa, mutta lisäksi verkkokalvokirurgia voi vaatia asentohoitoa.”
Asentohoito on tarpeellista, jos silmän lasiaisen tilalle on laitettu leikkauksessa kaasua. Tällöin katse on pidettävä muutaman viikon ajan alaspäin. Lentäminen on kiellettyä, kunnes kaasu on korvautunut kokonaan kehon omalla nesteellä.
Silmän takaosan leikkausten yleistyessä niihin saadaan lisää rutiinia. Samalla myös niiden turvallisuus ja tulokset ovat parantuneet.
Lasiais- ja verkkokalvokirurgian turvallisuuden ja tulosten kehitys näkyy myös asiakkaiden tyytyväisyydessä. “Neljä viidestä asiakkaasta kokee hyötyneensä leikkauksesta”, Kotimäki iloitsee.