Hajataitto eli astigmatia
Hajataitto eli astigmatia
Hajataitto eli astigmatia

Hajataitto heikentää näköä kaikille etäisyyksille

Hajataitto, jota kutsutaan myös nimillä monitaittoisuus, astigmatia, astigmatismi tai sylinteri, on yleinen ja periytyvä silmän taittovirhe. Monilla liki- tai kaukonäköisillä ihmisillä on jonkin verran hajataittoa, mutta sitä voi esiintyä yhtä lailla yksin. 

Hajataittoista silmää kuvaillaan usein amerikkalaisen jalkapallon muotoiseksi. Tämä johtuu siitä, ettei silmän sarveiskalvo ole symmetrinen pallopinta vaan jyrkempi yhdessä ja loivempi toisessa suunnassa. 

Hajataitossa valo taittuu silmän verkkokalvolle pituus- ja pystysuunnassa eri pisteisiin. Yhden tarkan kuvan sijaan muodostuu siis kaksi epätarkkaa kuvaa. Siksi hajataitto aiheuttaa häiritseviä varjokuvia.


Mistä hajataitto johtuu?

Hajataittoa todetaan sekä lapsilla että aikuisilla, ja on arvioitu, että sitä on jonkin verran jopa puolella ihmisistä. Hajataitto voi joko kehittyä tai muuttua elämän aikana. Tämä johtuu siitä, että silmän valoa taittavan sarveiskalvon rakenne ja joustavuus muuttuvat iän myötä. 

Joskus hajataittoisuus saa alkunsa silmätapaturmasta. Se voi olla seurausta myös kaihista tai sarveiskalvon sairaudesta. 


Hajataiton oireet

Hajataitto heikentää näköä kaikille etäisyyksille. Yleinen hajataiton oire on näön epätarkkuus ja sumeus. Korjaamaton hajataitto heikentää myös hämäränäköä. Hämärässä valot siroavat ikävästi laajemmalle alueelle, koska silmä taittaa valoa epätasaisesti eri suunnista. Tämä häiritsee usein esimerkiksi autoilua ilta-aikaan.

Hajataitossa valon taittuminen verkkokalvolla kahteen pisteeseen yhden sijaan muodostaa ylimääräisen, näkemistä häiritsevän varjokuvan. Jos sinulla on hajataittoa, tekstit voivat näyttää epäselviltä sekä kauas että lähelle katsottaessa eli niin kirjaa lukiessa kuin liikennemerkeissä ja tienviitoissa. 

Hajataiton oireina myös voi olla viivojen vääristymistä sekä päänsärkyä ja silmien väsymistä, kun silmä yrittää jatkuvasti tarkentaa korjatakseen hajataittoa. Oireet voimistuvat etenkin lähityöskentelyssä, kuten näyttöpäätetyössä.


Paheneva hajataitto voi johtua keratokonuksesta

Voimakas, asteittain paheneva hajataitto saattaa olla merkki keratokonuksesta. Keratokonus eli silmän sarveiskalvon kartiorappeuma tai kartiopullistuma on perinnöllinen sairaus, jossa silmän sarveiskalvo ohenee, haurastuu ja pullistuu ulospäin. Yleensä 12–20-vuotiailla todettava harvinainen sairaus löytyy silmälääkärin tutkimuksissa.


Hajataiton hoito

Hajataitto vaatii silmälasit tai piilolinssit, jotka taittavat valon yhteen pisteeseen verkkokalvolle. Ne yhdistävät kaksi epätarkkaa kuvaa yhdeksi tarkaksi. Hajataiton korjaavissa silmälaseissa on sylinterilinssit. Hajataiton voimakkuuden (merkitään “cyl”) lisäksi silmälasiresepti näyttää myös sen akselisuunnan 0 asteesta 180 asteeseen (“ax”). Hajataiton kirjaus silmälasireseptiin aiheuttaa joskus hämmennystä, sillä täsmälleen samanlainen hajataitto voidaan merkitä positiivisena tai negatiivisena (+ tai -). Silmälääkärisi tai optikkosi selittää halutessasi mielellään reseptin merkinnät.

Piilolinsseistä hajataittoon käytetään niin kutsuttuja toorisia piilolinssejä, jotka eroavat muodoltaan muiden taittovirheiden korjaamiseen tarkoitetuista piilolinsseistä. Toorisia piilolinssejä on tänä päivänä saatavilla niin kertakäyttöisinä, kuukausilinsseinä kuin yksi- ja monitehoisina. 

Sopiva hajataiton korjaus selviää silmälääkärin tai optikon näöntarkastuksessa. Hajataitto voidaan myös korjata laser- tai linssileikkauksella. Monet ihmiset kärsivät lievästä hajataitosta tietämättään. Paras tapa todeta ja hoitaa hajataitto on käydä säännöllisin väliajoin optikon näöntarkastuksessa.

Varaa aika optikon näöntutkimukseen
VARAA AIKA
Tietoa silmistä
Ajankohtaiset artikkelit
Kaukonäköisyys eli hyperopia
Kaukonäköisyys eli hyperopia on silmien taittovirhe joka tunnetaan myös nimellä plusnäkö. Kaukonäköinen näkee yleensä heikosti lähelle.
Ikänäkö
Ikänäkö
Ikänäkö tarkoittaa 40–45 ikävuoden jälkeen alkavaa luonnollista lähinäön heikentymistä. Kyseessä ei ole näön häiriö, vaan normaali ikääntymiseen liittyvä näön muutos. Ikänäkö johtuu mykiön ja sitä ympäröivän kapselipussin asteittaisesta jäykistymisestä.
Likinäköisyys eli myopia
Likinäköisyys eli myopia
Likinäköinen ihminen näkee hyvin lähelle, mutta heikommin kauas. Syynä on valonsäteiden taittuminen silmän verkkokalvon sijaan sen eteen, jolloin kuva muodostuu epäselvänä.
Asiakastyytyväisyytemme on huippuluokkaa
Asiakastyytyväisyy- temme on huippuluokkaa
Silmäaseman asiakkaat ovat halukkaita suosittelemaan Silmäasemaa myös tuttavilleen, mikä käy ilmi jatkuvassa NPS-mittauksessa.
Katso kaikki artikkelit